Uuh palelen.

Jos ihan totta puhutaan, minulla ei todellakaan olisi aikaa olla tässä. Huomiseksi pitäisi lukea englannin verbikokeeseen, kirjoittaa kirja-arvostelu ja tehdä vielä muutamat muut kivat läksyt ja haluan käydä vielä lenkilläkin, jos tuonne kauheaan ulkoilmaan pystyy menemään, koska se on hirveä ja siellä on harmaata ja kylmää ja tyhmää.

Sattuu niin hävyttömästi joka paikkaan. Pakko tehdä jotain, että voi venytellä kunnolla. Tein tiistaina kuntotestejä urakalla, enkä ehtinyt sitten venytellä yhtään niiden jälkeen, niin että arvaahan sen, mitä siitä seuraa.
Käsilihaksista sain 100% ja olen ylpeä siitä. Vatsalihaksiani häpeän älyttömästi. Eteentaivutus parani, vauhditon pituushyppy parani, sukkulajuoksu huonontui puolella sekunnilla. Kaipa ne nyt ihan ok ovat, mutta...

Tänään en ole ehtinyt tehdä oikein mitään. Kun kävin koulun jälkeen vessassa, huomasin, etten ehdi enää bussiin, joten jäin sitten kirjastoon hengaamaan puoleksitoista tunniksi. Luin Aku Ankkoja ja jotain teinilehtiä. Mielenkiintoisia oikein.

Ei ole mitään kirjaa. TSH:n lisäksi.

Äikän aineestani sentään sain ysipuolen. Ja se on ansainnut sen. Opettaja ei vain osannut lukea sitä oikealla äänensävyllä, mutta kuulosti silti jopa omaan korvaan ihan hyvältä. Bussikuskin päivä. Päivä bussikuskina.

Ei, ei jaksa innostaa. pakko kai ne läksyt on tehdä. Kuolkoot. Ärsytys. Vaihteeksi.